Vuolaasti virtaavan ja aina kylmän Kemijoen varteen on rakennettu parikymmentä vuotta sitten Samperin Savotta.
Samperin Savotta on saanut nimensä Kemi-yhtiön metsäpäällikön, Hugo Richard Sandbergin mukaan. Kansankielessä Sandberg taipui Samperiksi, joka johti metsän hakkaustöitä Tulppion seudulla. Tulppiossa on edelleen nähtävissä suurhakkuita varten merkittyjä puita. Temperamenttisen Samperin hakkuutöitä oli edesauttamassa Amerikan koneet, kaksi parikymmentonnista telaketjuin varustettua höyryveturia, joita oli tottakai helppo käyttää talvipakkasilla metsässä. Toinen vetureista on tähtävillä Tulppiossa (ks. Tulppion Tisko).
Savukosken kylän keskuksessa lauletaan karaokea ja tanssitaan, mutta tämä ei pääsääntöisesti majoitushuoneisiin kuulu. Ystävällinen palvelu, maittava aamupala, eväspalvelu. Leivonnaisia ja kahvia, mäntyiset kalusteet ja matkamuistoja. Täällä pääsee myös saunaan.
torstai 25. helmikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."
VastaaPoistaSuomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.
Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti Huusis-lehti (Hbl). Linkissä Tuulispään pilapiirros.
Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
http://suomenmaa.bravehost.com/