Ysitien varrelle mahtuu monta paikkaa, mutta pitkä on itse tiekin 663 km. Pahkapirtti on yksi näistä, Loimaan ja Humppilan välissä.
Pahkapirtti on hieno rakennus, varmaan parhaimmillaan syysiltana kynttilänvalossa. Kesällä pihapiirissä houkutuksia enemmänkin, talvella kahvio palvelee. Perheyrityksen vaikutelma, hyvässä mielessä siis. Kassalla olleen nuoren miehen palvelu moitteetonta. Tarjolla kotiruokaa ja itse tehtyjä leivonnaisia, valikoimaa sesongin mukaan. Monenlaisia käsitöitä tarjolla, mikäli tuliaiset ovat unohtuneet hankkia.
Ikävä maku sen sijaan jäi huomautuslapuista, joita Pahkapirtissä näkyi useampia. Ihan asiaa nämä ohjeistukset olivat, mutta samat asiat olisi voinut ilmaista mukavamminkin tai sijoitella laput erilailla. Tästä johtuen vain välttämättömät asiat hoidetiin tällä stopilla, eikä mieli tehnyt jäädä kauemmaksi aikaa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Loimaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Loimaa. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 13. toukokuuta 2012
maanantai 17. toukokuuta 2010
Koskimäen viinitila - Loimaa
Koskimäen viinitila sai ensimmäisenä Suomessa luvan valmistaa tilaviiniä ja alkuun kohina tilan ympärillä oli tiivistä. Kotisivujen mukaan tila on ma-ti suljettu ja avoinna ke-pe 12-20 ja la-su 12-18, samoin tienvarsien kyltit.
Torstaina puolen päivän jälkeen ovet ja valot olivat tiukasti kiinni, mutta edeltävän sukupolven emäntä vaihtoi suunnitelmiaan, haki kotoaan avaimen ja esitteli tiloja. Tarjolla ei oikein mitään ollut ja myynti-innon puute stoppasi myös ostoinnon, kassakonekin oli sopivan mykkä eikä hinnan tiedustelukaan myyntiä laittanut käyntiin. Puheista päätellen innostus pitkään toimineen tilan pyörittämiseen olisi hiukan lopahtanut.
Viinitilalle pääsee Huittisten ja Auran väliseltä tieltä, kun kääntyy Oripään kohdalta länteen. Sinänsä nätisti remontoitu navetta, joka ilmeisesti lähinnä tilausravintolana toimii. Sympaattinen mummo, muutoin varsin valju kokemus. Mummo olisi varmaan kahvit omassa naapuripirtissään keittänyt, jos olisi vinkannut.
Torstaina puolen päivän jälkeen ovet ja valot olivat tiukasti kiinni, mutta edeltävän sukupolven emäntä vaihtoi suunnitelmiaan, haki kotoaan avaimen ja esitteli tiloja. Tarjolla ei oikein mitään ollut ja myynti-innon puute stoppasi myös ostoinnon, kassakonekin oli sopivan mykkä eikä hinnan tiedustelukaan myyntiä laittanut käyntiin. Puheista päätellen innostus pitkään toimineen tilan pyörittämiseen olisi hiukan lopahtanut.
Viinitilalle pääsee Huittisten ja Auran väliseltä tieltä, kun kääntyy Oripään kohdalta länteen. Sinänsä nätisti remontoitu navetta, joka ilmeisesti lähinnä tilausravintolana toimii. Sympaattinen mummo, muutoin varsin valju kokemus. Mummo olisi varmaan kahvit omassa naapuripirtissään keittänyt, jos olisi vinkannut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
